”Maskipakko ja vähän äkkiä ” : Kasvomaskit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuonna 2020

“Make face masks mandatory, now” : Face masks as a topic in letters to the editor in Helsingin Sanomat during 2020

Riikka Elina Pasanen (2022)

MA thesis. Helsinki: University of Helsinki

Abstract. Tutkielma tarkastelee kasvomaskikeskustelua Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipidekirjoituksissa vuonna 2020. Sen tavoitteena on selvittää, miten kansalaiset argumentoivat kasvomaskien ja niihin liittyvien politiikkatoimivaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan. Covid-19-pandemia on ajankohtainen ja tärkeä tutkimuskohde. Suun ja nenän alueen peittävät henkilökohtaiset suojaimet eli maskit ovat pandemian keskeisiä symboleja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kehittämä julkisen oikeuttamisen teoria ja siihen kuuluvat seitsemän oikeuttamisen maailmaa. Tutkimuksen aineisto koostuu 66 mielipidekirjoituksesta, joita on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa on selvitetty, mitä oikeuttamisen maailmoja ja argumentteja kansalaiset käyttävät esittäessään kannatusta ja kritiikkiä kasvomaskin käyttöä kohtaan sekä sitä, miten kirjoittajat tuovat esille Suomen maskisuosituksen ja mahdollisen maskipakon etuja ja haasteita oikeuttamisen maailmojen valossa. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset ovat olleet pääosin maskien käytön kannalla jo ennen virallista maskisuositusta. Helsingin Sanomiin kirjoittaville mielipidekirjoitus on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanava, jonka kautta kirjoittajat yrittävät vaikuttaa päättäjiin. Päättäjille viestivät lehdessä aktiivisesti niin asiantuntijat, edustajat kuin yksilötkin. Analyysin perusteella asiantuntijat kirjoittivat aktiivisemmin kasvomaskeista päättäjille kuin yksityishenkilöt. Kansalaisille osoitetut kirjoitukset tulivat useimmiten toisilta kansalaisilta. Asiantuntijoiden ja yksityishenkilöiden repertuaareissa ovat osin eri oikeutusmaailmat. Aineiston perusteella moni kirjoittaja on kokenut elokuun puolessa välissä voimaan tulleen virallisen maskisuosituksen riittämättömäksi. Solidaarisuuden puutteen tai maskittomien itsekkyyden narratiivi johtaa kansalaisuuden maailman perusteluihin nojaavat kirjoittajat kritisoimaan suosituksia ja kannattamaan kansalaiset tasa-arvoistavaa maskipakkoa. Viranomaisten ristiriitainen viestintä ja muuttuvat linjaukset kasvomaskeista ovat luoneet poikkeustilanteessa otollisen areenan kansalaiskeskustelulle, johon myös asiantuntijat osallistuvat. Tämä poliittisen sosiologian alalle sijoittuva tapaustutkimus on siis myös demokratian toteutumisen tutkimusta ja maskin käyttöön liittyneiden politiikkatoimien vaikutusten arviointia. Kasvomaskeja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu toistaiseksi hyvin vähän Suomessa ja maailmalla. Tämä tutkimus valottaa toistaiseksi erittäin vähän tutkittua aihetta ja lisää tietoa Covid-19-pandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista tarjoten kiinnostavia lähtökohtia jatkotutkimukselle.

Abstract. The study examines the face mask debate in opinion pieces published in Helsingin Sanomat in 2020. It aims to explore how citizens argue for and against face masks and related policy options. The Covid-19 pandemic is a timely and important research topic. Personal protective masks covering the mouth and nose are key symbols of the pandemic. The theoretical framework of the study is the theory of public justification developed by Luc Boltanski and Laurent Thévenot and its seven worlds of justification. The data consists of 66 opinion pieces analyzed using qualitative content analysis. The analysis has explored which worlds of justification and arguments are used by citizens to express support and criticism of the use of face masks, and how the authors present the advantages and challenges of the Finnish mask recommendation and a possible mask ban in the light of the worlds of justification. Helsingin Sanomat’s male-bias articles have been largely in favor of mask use even before the official mask recommendation. For those writing for Helsingin Sanomat, opinion writing is a channel of social influence through which writers try to influence decision-makers. Experts, representatives and individuals alike actively communicate with decision-makers in the paper. Based on the analysis, experts were more active in writing about growth issues to decision-makers than individuals. Writing to citizens was most often from other citizens. The repertoires of experts and private individuals are in part based on different worlds of legitimacy. The material suggests that many authors felt that the official mask recommendation, which came into force in mid-August, was inadequate. The narrative of a lack of solidarity or the selfishness of the masked leads authors who rely on the arguments of the world of citizenship to criticize the recommendations and to advocate a masquerade that equates citizens. The contradictory communication and changing policies of the authorities on growth masks have created an exceptional arena for civil debate, in which experts are also involved. This case study in the field of political sociology is thus also a study of the implementation of democracy and an evaluation of the effects of policy measures associated with the use of the mask. So far, very few studies on growth masks from a social science perspective have been published in Finland and abroad. This study sheds light on a topic that has been very little studied so far and adds to the knowledge on the social impacts of the Covid-19 pandemic, providing interesting starting points for further research.

Lien / Link